Koraanin nimet ja rakenne

Koraanin nimet ja rakenne

Tässä osiossa tutustumme hieman islamin pyhään tekstiin, Koraaniin.

 

quran-0

 

Koraanin nimet

Sana Koraani tulee arabian-kielisestä sanasta al-Qur´ān mikä kirjaimellisesti tarkoittaa ”resitaatio”. Tämän nimen on Jumala antanut kirjalleen itse Koraanissa, kuten se viittaa itseensä monissa eri jakeissa kuten esim:

إِنَّ هَٰذَا الْقُرْآنَ يَهْدِي لِلَّتِي هِيَ أَقْوَمُ وَيُبَشِّرُ الْمُؤْمِنِينَ الَّذِينَ يَعْمَلُونَ الصَّالِحَاتِ أَنَّ لَهُمْ أَجْرًا كَبِيرًا

Totisesti tämä Koraani johdattaa siihen mikä on vankinta, ja antaa ilosanoman uskoville, jotka tekevät hyvää, että heille on tulla suuri palkkio.” (17:9)

Koraania kutsutaan resitaatioksi, koska muslimit resitoivat sitä päivittäin. Koraania resitoidaan aina alkuperäisellä arabiankielellä, vaikkakin suurin osa muslimeista eivät ole arabeja. Ne, jotka eivät ymmärrä arabian-kieltä lukevat myös toki käännöksiä.

Vähintään, jokainen muslimi resitoi Koraania ainakin viidessä päivittäisessä rukouksessaan. Tämä Koraanin resitaatio on pakollinen osa jokaista rukousta. Tämän lisäksi tietenkin hartaammat pyrkivät resitoimaan Koraania mahdollisimman paljon. Esimerkiksi Ramadanin paastokuukautena monet resitoivat tai lukevat Koraanin alusta loppuun.

Monet muslimit myös resitoivat Koraania päivittäin, jotta oppisivat sen ulkoa. Henkilö, joka on oppinut Koraanin kokonaan ulkoa kutsutaan nimellä ḥāfiẓ (muistaja), tai kirjaimellisesti hän, joka on suojellut Koraanin sydämessään.

Koraanin resitaatiolla on myös tietyt ja tarkat säännöt, joita monet muslimit opettelevat. Näitä sääntöjä kutsutaan nimellä tajwīd (kirjamellisesti ”tehdä paremmaksi”). Koraanin resitaation hyvin oppineita kutsutaan nimellä qārī (resitoja) ja he ovat muslimi-yhteisöissä kunnioitettuja. Monissa tilaisuuksissa muslimit kokoontuvat kuuntelemaan heidän resitaatiotaan. Muslimien yhteisrukouksia johtaa myös yleensä henkilö, joka tuntee Koraanin parhaiten.

Kaiken kaikkiaan Koraanin resitaatiolla on todella keskeinen rooli muslimien hengellisessä elämässä.

Koraanilla on myös monia muita nimiä, joilla se viittaa itseensä, kuten:

al-Furqān (Kriteeri). Koraani määrittää ihmisille, mikä on hyvää ja mikä on pahaa .

al-Dhikr (Muistutus). Koraani muistuttaa ihmisiä niistä todellisuuksista, mitkä ovat saattaneet unohtaa, kuten Jumalan olemassaolo ja heidän velvollisuuksistaan Häntä ja toisiansa kohtaan.

al-Kitāb (Kirja). Koraani on viimeinen Jumalan lähettämistä taivaallisista kirjoista.

al-Nūr (Valo). Koraani johdattaa ihmiset syntien pimeydestä Jumalan valoon.

———————-

Koraanin rakenne

Koraani ilmestyi Profeetta Muhammadille (s) osissa hänen 23-vuotisen tehtävän aikana:

وَقُرْآنًا فَرَقْنَاهُ لِتَقْرَأَهُ عَلَى النَّاسِ عَلَىٰ مُكْثٍ وَنَزَّلْنَاهُ تَنْزِيلًا

Ja Koraanin, jonka olemme jakanut osiin, jotta lukisit sen ihmisille vähitellen. Ja olemme lähettänyt sen alas osa osalta.” (17:106)

Arkkienkeli Gabriel (a) toi Koraanin Profeetta Muhammadille (s) ensimmäistä kertaa hänen ollessaan Hiran-luolassa, Mekan lähistöllä. Gabriel käski yllättynyttä Profeettaa (s) resitoimaan Koraania. Profeetta (s) sanoi ettei kyennyt tähän. Gabriel otti hänet syleilyynsä ja käski toistamiseen. Profeetta (s) vastasi jälleen kerran, ettei kyennyt tähän. Gabriel syleili häntä ja käski kolmannen kerran, jonka jälkeen Profeetta (s) sai ilmestyksenä ensimmäiset jakeet Koraanista:

اقْرَأْ بِاسْمِ رَبِّكَ الَّذِي خَلَقَ

Lue Herrasi nimeen, joka on luonnut…” (96:1)

Nämä ensimmäiset viisi jaetta al-’Alaqin kappaleesta olivat ensimmäiset jakeet, jotka ilmestyivät Koraanista. Koraanin ilmestys osissa, joskus yksi jae, joskus kokonainen pidempi kappale, jatkui seuraavan 23 vuoden aikana. Viimeisenä ilmestyneenä jae katsotaan yleensä olevan jae 3 al-Mā´idan kappaleesta (viides kappale).

Tarkka lukija on varmaan jo nyt huomannut, että Koraanin kappaleita ei ole järjestetty kronologisesti ilmestymisen mukaan. Ensimmäistä ”Avauksen” (al-Fātiha) kappaletta lukuunottamatta Koraanin kappaleet on jotakuinkin järjestetty pituus järjestyksessä. Muslimien keskuudessa on hieman erimielisyyttä onko tämä järjestys Profeetan (s) käskyn tulos, vai päättivätkö siitä muslimit itsenäisesti myöhemmin.

Koraani koostuu siis 114 kappaleesta, joista lyhyimmät ovat Koraanin loppuosassa. Jokainen kappale on itsenäinen kokonaisuus, eikä ole tarpeellista lukea niitä tietyssä järjestyksessä. Tästä syystä ehkä moni (muslimi tai ei-muslimi) tykkää aloittaa Koraanin lukemisen sen loppupäästä.

Profeetta Muhammad (s) vietti ensimmäiset noin 13 vuotta tehtävästään Mekassa, ja sitten muutti Medinaan, jossa vietti loput elämästään. Mekassa muslimit olivat sorrettu vähemmistö eivätkä saanneet vapaasti harjoittaa uskoaan, vaan heitä vainottiin sen takia, hieman kuten varhaisia kristittyjä. Profeetta (s) lähetti kumppaninsa Mus’ab b. ’Umairin Medinaan saarnaamaan islamista. Tämän kaupungin asukkaat hyväksyivät islamin ja kutsuivat Profeetan (s) asumaan heidän luokse.

Tästä vaelluksesta, hijrasta, alkoi islamilainen kalenteri. Uudessa kaupungissa muslimit saivat vapaasti harjoittaa uskoaan ja olivat selkeä enemmistö. Täällä alkoi Profeetalle (s) ilmestyä Koraanin pidemmät kappaleet, jotka löytyvät sen alkupäästä ja jotka käsittelevät myös lakiopillisia asioita ja puhuvat muslimeille heidän uudessa kontekstissaan.

Koska nämä muslimi-yhteisön kaksi vaihetta olivat kovin erilaisia, ovat myös Koraanin kappaleet eri sävyisiä näissä kahdessa vaiheessa ja puhuttelevat yhteisön erilaisia tarpeita. Tästä syystä muslimi-oppineet yleensä jakavat Koraanin kappaleet kahteen lajityyppiin; Mekkalaiset ja Medinalaiset kappaleet.