Käytän termiä “kunniamurhat” vastahakoisesti, sillä niissä ei ole mitään kunniallista. Kyseinen aihe on kuitenkin viime aikoina herättänyt paljon keskustelua mediassa. Kunniamurhilla viitataan esimerkiksi siihen, että mies tappaa vaimonsa, koska tämä on pettänyt häntä ja tämän teon pitäisi jotenkin suojella miehen tai tämän perheen kunniaa. Tässä artikkelissa haluan erittäin lyhyesti selittää islamin näkökannan kunniamurhiin, sillä monet osoittavat syyttävällä sormella islamiin ja väittävät, että islam hyväksyisi nämä teot tai jopa kehoittaisi niihin.
Koraanin mukaan aviorikoksen todistamiseksi tarvitaan neljä todistajaa eli itse aktilla tulee olla neljä todistajaa. Heidän kaikkien pitäisi kertoa yhdenmukaisesti tapahtumasta tuomioistuimessa. Jos joku syyttää henkilöä haureudesta ilman, että tämä todistustaakka on tullut täytetyksi, häntä itseään tulisi rangaista valheellisesta syytöksestä (Koraani 24.4). Käytännössä avioliiton ulkopuolella tapahtuvan yhdynnän rangaistus on niin vaikeasti todistettavissa, että sen voidaan sanoa olevan olemassa vain sitä varten, että ihmiset eivät kerskailisi aviorikoksella eikä esiaviollisesta yhdynnästä tulisi normaalia ja avointa yhteisössä.
Perimätiedon mukaan eräs mies tuli Profeetta Muhammadin (s) luokse ja kysyi mitä miehen tulisi tehdä, jos hän näkee vaimonsa pettävän häntä omassa kodissaan. Jos hän lähtee etsimään neljää todistajaa, on siihen menessä mies ehtinyt lopettaa puuhat ja paeta. Jos hän toisaalta syyttää miestä ja vaimoaan tästä teosta, häntä itseään rangaistaan valheellisesta syytöksestä.
Vastauksena tähän ilmestyivät jakeet:”Ne jotka syyttävät omia vaimojaan, mutta heillä ei ole muita todistajia kuin omat itsensä, tulee hänen todistaa neljä kertaa Jumalan nimeen puhuvansa totta ja viidennellä kerralla, että Jumalan kirous langetkoon hänen päällensä, jos valehtelee. Vaimo säästyy rangaistukselta, jos hän vannoo neljästi Jumalan nimeen, että mies valehtelee, ja viidennellä kerralla, että Jumalan viha langetkoon hänen, jos mies puhuu totta. Kuinka olisikaan, ilman Jumalan siunausta ja Hänen armoansa ja ellei Jumala olisi alati teihin kääntyvä, viisas!” (Koraani 24.6-10)
Toisin sanoen, mies joka on nähnyt vaimonsa pettävän häntä eikä hänellä ole todistajia muuta kuin oma itsensä, ei hän saa islamin lain mukaan edes nimetä miestä, jota syyttää. Sen sijaan hänen tulee mennä tuomarin eteen ja vannoa neljästi, että vaimo on pettänyt häntä ja viidennellä kerralla hänen tulee rukoilla itselleen Jumalan kirousta, jos on valehdellut. Tässä vaiheessa tuomari kutsuisi naisen paikalle, joka (jos hän haluaa kiistää teon) vannoisi neljä kertaa miehen valehtelevan ja viidenneksi rukoilee itselleen Jumalan kirousta, jos mies puhuukin totta. Tämä prosessi tunnetaan islamilaisessa laissa nimeltä li’aan(molemminpuolinen kiroaminen). Käytännössä tämä prosessi on erittäin harvinaista ja miltei aina pariskunta vain eroaa normaalisti.
Mitä li’aanista seuraa?
Jos li’aan suoritetaan loppuun, sen seurauksena:
Mies ja nainen tuomitaan avioeroon välittömästi. Tämä avioero poikkeaa tavallisesta avioerosta kahdella tärkeällä tavalla. Ensinnäkin siinä ei ole harkinta-aikaa (arabiaksi ’idda), jonka aikana pariskunta voi perua päätöksensä avioerosta. Toiseksi se on pysyvä avioero, joka tarkoittaa, että tämä pariskunta ei voi koskaan mennä uudelleen naimisiin keskenään, vaikka esimerkiksi mies myöhemmin peruisikin sanansa tai muuttaisi mielensä. Heidän tulee löytää uudet elämänkumppanit.Miestä ei rangaista valheellisesta syytöksestä (vaikka hän ei esittänyt neljää todistajaa syytökselleen).Jos naiselle syntyy tämän seurauksena lapsi, tämän ei katsota olevan aviomiehen, vaan vain naisen.
Li’aan näin ollen on selkeä ohje miehelle miten käyttäytyä tapauksessa, missä tietää jopa täydellä varmuudella, että vaimo on pettänyt häntä. Looginen seuraus on avioero. Näin ollen jokainen voi ymmärtää, että tämä ei jätä yhtään tilaa ”kunniamurhalle” tai oman käden oikeudelle, jotka ovat molemmat muutenkin täysin kiellettyjä islamilaisessa laissa.
Kunniamurhat ovat raukkamaisia tekoja, joissa ihminen käyttäytyy tunteiden ja halujen ajamana, mikä on täysin islamin vastakohta. Islam on tullut opettamaan ihmisiä hillitsemään ja hallitsemaan itseään, eikä käyttäytymään vihan, katkeruuden, tai muiden tunteiden ajamina.
Kirjottaja Abbas Bahmanpour on Resalat islamilaisen yhdyskunnan imaami sekä teologian tohtori.