USKOT foorumi ja sisäministeriö järjestivät tärkeän tapahtuman Säätytalolla, jossa eri uskontojen johtajat ja uskonnolliset tahot tapasivat viranomaisia kekustelemaan pyöreän pöydän äärrellä uskontojen roolista yhteiskuntarauhan edistämisessä. Tilaisuuden avasi sisäministeri Risikko ja paikalla oli myös sisäministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäälliköt. Tilaisuudessa myös eri uskonnoliset johtajat kolmesta Aabrahamilaisesta uskonnosta allekirjoittivat julkilausuman, jossa lupasivat edistää yhteistyötä turvallisen ja rauhallisen Suomen puolesta ja edistää dialogia omissa tahoissaan. Julkilausuma on alla kokonaisuudessaan:
Uskonnot yhdessä yhteiskuntarauhan puolesta
Kulttuurin moninaistuminen rikastuttaa ja haastaa uudella tavalla suomalaista yhteiskuntaa. Erilaiset uskonnot ja katsomukset ovat tulleet näkyvämmäksi osaksi elämäntodellisuuttamme. Suomi on pitkään ollut monikulttuurinen ja moniuskontoinen. Suomen paikka idän ja lännen välissä on meidän vahvuutemme. Rauhanomainen ja rakentava uskontojen, kulttuurien ja eri väestöryhmien kohtaaminen on yksi aikamme peruskysymyksiä. Uskonnoilla on tärkeä tehtävä yhteenkuuluvuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Lähes satavuotias suomalainen uskonnonvapaus korostaa yhdenvertaisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja yhteistyötä. Se on hyvä lähtökohta uskontojen ja katsomusten väliselle vuoropuhelulle ja takaa kaikille uskontorauhan.
Tahdomme omalla esimerkillämme irtisanoutua lisääntyneestä vastakkainasettelusta ja vihapuheesta. Haluamme osoittaa, että erilaiset uskonnolliset yhteisöt voivat elää sovinnossa rinnakkain. Epäluulojen poistamiseksi ei riitä se, että toista suvaitaan. Yksilöitä tai kokonaisia yhteisöjä ei saa jättää ulkopuolisiksi eivätkä he saa jättäytyä ulkopuolisiksi. Hyvinvoiva ja menestyvä Suomi tarvitsee kaikkien täällä asuvien panosta.
Uskonnon opetuksen ja uskontojen lukutaidon merkitys korostuu entisestään. Tiedon puute voi johtaa uskontojen väärinkäyttöön niiden sisällä ja ulkopuolella. Parhaimmillaan oman uskonnon opetus ennaltaehkäisee ääriajattelua, vahvistaa tervettä identiteettiä ja lisää toisten uskontojen ymmärtämistä.
Uskonnot ovat luonteva osa jokapäiväistä elämää. Terve uskonnollinen identiteetti ei edistä radikalisoitumista vaan toimii sen esteenä. Vain se, minkä voi julkisesti ilmaista, voi olla myös julkisen keskustelun ja kriittisen arvioinnin kohde. Uskonnot eivät ole uhka vaan yhteiskunnan voimavara. Parasta rauhantyötä on arkinen vuorovaikutus ja ystävällisyys. Nämä synnyttävät kokemuksen siitä, että olemme jokainen osa suomalaista yhteiskuntaa ja voimme yhdessä rakentaa tätä maata. Kohtaaminen ja toisen kunnioittaminen synnyttävät luottamusta. Sitoudumme kaikki työhön, joka vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta.
Toimimme omilla tahoillamme rauhan ja yhteistyön puolesta vihapuhetta ja väkivaltaa vastaan. Teemme parhaamme, että myös uudet tulokkaat kokisivat itsensä tervetulleiksi ja erilaiset etniset taustat ja kulttuurit koettaisiin rikkaudeksi.
